Suomalaisen tunnistaa ulkomaillakin

Ihmettelen rakkaiden maanmiesteni ja -naisteni mielenmaailmaa niin kotimaassa kuin aina ulkomaillakin. Miksei edes aurinko ja lämpö saa sitä mielenmaisemaa muuttumaan ikuisesta harmaasta ja mustasta kirkkaisiin ja iloisiin väreihin?

Pari vuotta sitten kirjoitin pari blogia mustaan liittyen silloin kun olimme juuri lähdössä talvehtimaan ja lentokoneessa vieressä istuneesta miehestä. Ravintolassa syödessämme päivittelin mustia lautasia ja sitä, että haarukat ja veitsetkin olivat mustia. Tarjoilija tuumi silloin että musta on kaunis kun se ei ole mustaa. Silloinen kommentti sai minut ihan mykistymään.

Lentokoneessa vieressämme istui sairaseläkkeellä oleva mielisairaanhoitaja, joka oli mustiin pukeutunut ja kertoi heti olevansa alkoholisti ja käyvänsä jatkuvasti AA-kerhossa. Että ex-vaimo oli tehnyt itsemurhan ja syynä siihen, että hän pukeutui mustaan, oli se kun mieli on niin musta. Samassa mies tajusi paljastaneensa itsensä ja alkoi selitellä että eihän se minun mieleni nyt niin musta olekaan. Ai ei vai, jos on vaihtanut alkoholiaddiktion AA-kerho addiktioon, eikä ole koskaan käsitellyt rehellisesti tunteitaan ja elämäänsä.

Sairaanhoitajilla oli minun aikanani sisäpiirivitsinä, että ne jotka erikoistuivat psykiatriaan, olivat niitä, jotka kaikkein eniten itse olivat hoidon tarpeessa. Ja se on kyllä totta. Tosin kaikki hoitoalan ihmiset, olipa se ammattinimike mikä tahansa, ovat jääneet hoitoa vaille. Siksihän he muita hoitavatkin. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö muissa ammatti- ja ihmisryhmissä olisi syytä tehdä matka itseen. Kyllä todellakin on.

Mutta se ikuinen musta ja harmaa! Täällä ei juuri suomenkieltä kuule, laskusuhdanne on selkeästi alkanut vaikuttaa, mutta ne pariskunnat joita täällä olen nähnyt ja ennen kuin edes kuulen suomea, olen yleensä arvannut heidät meikäläisiksi.

Viime viikolla olimme bussipysäkillä odottelemassa Las Palmasin bussia, kun pariskunta matkalaukkujen kanssa tuli pysäkille. Onneksi pidin mietteet sisälläni, enkä laukonut niitä ääneen, sillä pariskunta osoittautui suomalaisiksi. Rouvalla oli mustaharmaan kirjava tunika ja eri kuosilla oleva mustaharmaa hame. Miehellä mustat (tai ehkä tummansiniset) shortsit ja valkoinen paita. Kun näimme heitä eilen, oli rouvalla jälleen mustaharmaankirjava mekko ja miehellä tuo musta-valkoinen yhdistelmä.

Pari päivää sitten nousimme ostarin sivuitse ja vastaan tuli jälleen tuollainen musta-valkoinen yrtsimyrtsi pariskunta, josta heti päättelin, että suomalaisia. Ja niin olivatkin. Polkupyörillä (mustat) tuli vastaan suomalaispariskunta, molemmilla umpimustat vaatteet!

Ihan oikeasti! Mikä teitä rakkaat maanmiehet ja -naiset vaivaa? Miksi ihmeessä elämänne on niin synkkää, kurjaa, kamalaa, ankeaa, ikuista pimeyttä ja arjen harmaata?

Jos mielenmaisema on harmaa, musta, ankea, niin vääjäämättä vetää huonoja ja ikäviä asioita puoleensa. Ajatuksemmehan luovat tämän hetken ja tulevaisuuden. Kuinka voi odottaa hyvää elämäänsä, jos kuitenkin viestittää kaiken aikaa ulkoisella habituksellaan, ettei odota elämältä hyvää ja kaunista. Sillä pääsääntöisestihän, etenkin naisilla, ne suupielet roikkuvat lisäksi pari senttiä alaspäin. Ja lisäksi vielä kulmakarvojen välissä on syvä ryppy, joka varmuudella viestittää, että elämä on yhtä otsan rypistystä.

Minulla ei ole mustia tai harmaita vaatteita ja suomalaiseksi minut tunnistaa päiväsaikaan punaunikkoisesta Marimekon laukusta, joka on matkannut mukanani eri puolilla maailmaa jo vuodesta 2007. Joskus olen ajatellut vaihtaa sen johonkin neutraaliin, mutta laukku on vielä ihan hyvä, niin sehän olisi turhaa. Ja joka aamu minua katsovat peilistä hymyilevät vihreät silmät ja kevysti ruskettunut olemus, joka odottaa onnellisena uutta päivää.

Mutta silloinkin, kun elämäni oli sangen raskasta, kun olin viimeiset vuodet terveydenhuollon opettajana, luin joka aamu 366 Positiivista Päivää, Norman Vincent Pealen kirjasta päivän positiivisen ajatuksen. Ja ennen kuin laitoin kotioven kiinni töihin lähtiessäni ajattelin: "Tästä tulee oikein hyvä päivä." Se auttoi. Positiiviset odotukset ja energia tekevät työtä puolestamme ja auttavat meitä luomaan elämäämme onnellisuutta ja niin maallista kuin henkistäkin hyvinvointia.





Kommentit

Suositut tekstit